ILMA (subst.)

Merkitys

Ilma tarkoittaa lähinnä typpeä ja happea sisältävää kaasuseosta, jota esiintyy maapallon ympärillä. Se voi merkitä myös säätä.

Yleisyys

Sana on sanomalehtikielen taajuussanastossa sijalla 1022/9996.

Taivutusmuodot

Taivutusmuoto yksikkö monikko
Nominatiivi ilma ilmat
Genetiivi ilman ilmojen
Partitiivi ilmaa ilmoja
Illatiivi ilmaan ilmoihin

Vierussanat

Synonyymit

Antonyymit

Ilman vastakohdaksi mielletään usein maa, joskus myös vesi.


sana
ilma
sanapohjaversio
0.3

KategoriaSana